sunnuntai 2. heinäkuuta 2017

Interrail 15 - Gardajärven Sirmione

Italia on maana ehdottomasti yksi suosikeistani. Ehkä jopa suosikkini. Pitkulan muotoisesta maasta löytyy monenlaisia uskomattomia paikkoja. Osassa hienoista paikoista olen jo ehtinyt käydä, osassa niistä saan käydä tämän reissun aikana, ja osasta jään edelleen unelmoimaan.

Tämä on viides kertani Italiassa. Ensimmäisen vierailun teimme perheeni kanssa Gardajärvelle vuonna 2010. Ihastuin silloin ikihyviksi seudun maisemiin, ja vannoin käyväni siellä uudestaan. Seuraava reissu Italiaan oli siitä parin vuoden päästä, jolloin olin viikon Milanossa. Milano ei tehnyt vaikutusta minuun, sillä ihmiset olivat epä-italialaisittain töykeitä, ja koko kaupunki oli nähty jo parissa päivässä. Neljä vuotta sitten tein Italian Varesessa kenttäharjoittelun kahden kollegan kanssa. Meillä oli ehkä lystikkäin harjoittelu ikinä. Ihmeellistä, että saimme siitä opintopisteitä. Viimeisin reissu Italiaan ennen tätä oli matka Roomaan äitini kanssa viime syksynä. Rakastuin Roomaan koko sydämestäni. 

Nyt olen jälleen lempimaassani. Vierailimme aluksi Trevisosta käsin Venetsiassa. Sieltä otimme junan Veronaan, lähijunan Desenzanoon, ja sieltä bussin Garda-järven Sirmioneen. 

Olimme jo lähtiessä aikeissa käydä jossakin päin järveä, mutta emme olleet päättäneet tarkkaa paikkaa. Kuin tilauksesta, luin Tyhjä ajatus-blogista postauksen, jossa suositeltiin vierailua Sirmioneen. Innostuin heti ajatuksesta viettää pari yötä kaupungissa, joka sijaitsee  järven etelärannalla kapealla niemellä. 

Sirmione oli vaikuttava näky jo bussin ikkunasta kauempaa. Järven päällä oli pitkä ja kapea kaistale maata, josta nousi puita ja taloja. Se näytti jollakin kummallisella tavalla ylimääiseltä ja rakennetulta maakaistaleelta, vaikka se on ollut siinä ikuisuuden. Sirmione on ollut suosittu lomakohde jo roomalaisten ajoilta lähtien.


Suosittu lomakohde se oli nytkin. Vanhassa kaupungissa oli paljon muitakin matkaajia, mutta ei häiritsevässä mittakaavassa. Katuja pystyi astelemaan ja ravintoloissa syömään kyllin väljästi. Tein paikassa myös suloisen huomion. En ole koskaan aiemmin nähnyt missään yhtä paljon käsi kädessä kulkevia pariskuntia. Miten söpöä. <3

Sirmione itsessään oli vallan hurmaava. Niemi oli tosissaan niin kapea, että parhaimmillaan tiellä kävellessään saattoi nähdä järven sekä oikealla että vasemmalla. Niemen kärkeen pystyi kävelemään helposti jalan ihastelemaan kallioisia rantamaisemia ja katselemaan kauas vastarannalle. Kauniit maisemat olivat Sirmionen vallitseva elementti - minne päin tahansa katsoessa oli kaunista. Kaupungin ilmeeseen oli myös panostettu siten, että siellä kasvoi runsaasti erilaisia kukkia. Ja siitähän tämä esteetikko tykkäsi.



Vanha kaupunki oli kompaktin kokoinen, ja pullollaan ravintoloita ja gelaterioita. Monissa ravintoloissa oli huikeat puitteet syödä niiden ollessa järven rannalla. Ruoan taso oli kuitenkin kovin vaihtelevaa. Katsoimme osan ravintoloista TripAdvisorista, ja jouduimme pettymään kärkisijoituksista huolimatta. Enpä olisi uskonut syöväni upeissa maisemissa maailman kovinta pizzaa, jossa on raa'an oloisia sieniä. Toisaalta taas osa ravintoloista meni koko reilin kärkeen. Muillekin voin suositella muutamaa hyväksi havaittua: Tavernetta Maria Callas, Ristorante L'Accanto ja Il Girasole. Näissä kaikissa saimme molemmat erittäin onnistuneet annokset.

Gelaterioiden määrä tällä pienellä alueella oli aivan käsittämätön. Pitkät tiskit notkuivat kymmeniä eri makuja herkullista italialaista jäätelöä. Erityisesti minun makuuni oli After Eight-maku. Perfetto! Kilpailu taisi olla kuitenkin jäätelöbaarien välillä kova. Niiden ohi kun ei meinannut päästä kulkemaan ilman markkinointia ja tiskin yli maistiaisia tarjoavia käsiä. Nopeasti sitä kuitenkin oppi olemaan ahdistumatta tästä hieman aggressiivisesta (joskin ystävällisestä) tuputtamisesta. Se ei dropannut mun tunnelmaa.


Sään suhteen meillä kävi hyvä tuuri. Sirmioneen tullessamme koko illan satoi, ja ukkonen oli salamoineen hurja. Olimme onneksi pahimman kaatosateen ja salamoinnin ajan illastamassa ravintolassa. Pikainen syöminen vaihtui kelin takia pitkäksi illalliseksi, mutta sehän ei lomalla haittaa. Oli hienoa nähdä suurista ikkunoista ukonilma riehumassa järvellä.

Muuten sääennusteet eivät pitäneet ollenkaan paikkaansa. Joka päivälle luvattiin samanlaista salamointia ja sadetta, mutta sen sijaan saimmekin aurinkoa - välillä puolipilvisenä ja välillä täydeltä terältä. Silloin muuten huomaa olleensa lämpimissä oloissa pidempään, kun puhuu 25 asteen lämmöstä ''mukavan vilpoisana'', kuten itse huomasin pari kertaa Sirmionessa sanovani. Hupsista keikkaa, eipä taida Suomen kesässä palatessamme sitten muuta ollakaan, kuin ''mukavan vilpoisaa''.

Sirmione oli käymisen arvoinen kaupunki. Puhuimme sieltä lähtiessämme, että Gardajärvellä olisi ehkä antoisinta viettää pidempi aika kierrellen järven eri kyliä. Nytkin Sirmionesta olisi päässyt käymään bussilla tai vesiteitse muualla, mutta halusimme viettää nämä kaksi kokonaista päivää Sirmioneen tutustuen. Ja okei, myös aika rauhallisesti ja vähän löhöillen. 

Ihanaa sunnuntaita kaikille! <3

- Ilona

Ps. Matkan loputtua aion kirjoittaa blogiin reilaamisesta laajemmin. Jos sinulla on tiettyjä asioita, joita haluaisit tietää tästä matkustusmuodosta, laitahan kommenttia. Toteutan toivepostauksia aiheesta mielelläni! :) Matkaa on jäljellä reilu viikko, voit seurata menoa myös Instagramissa @nennenblogi


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti