sunnuntai 25. kesäkuuta 2017

Reilaajan inhokkipäivä

Interrailin ensimmäiset kolme viikkoa ovat sujuneet hyvin. Junilla on ollut helppo päästä määränpäähän, ja kaikki on toiminut mainiosti. Tämä on ensimmäinen päivä tällä matkalla, kun vähän kaikki on tuntunut tökkivän. Puran sen kunniaksi kaikki tämän päivän ärtymyksen aiheet tähän.

Miten päivän piti mennä:

  • Lyhyen siirtymän päivä. Junan lähtöaika oli Itävallan puolelta klo 10.36, ja sen piti olla perillä Italian Trevisossa 13.30. Sieltä bussi numero 55 veisi meidät kymmenessä minuutissa neljän tähden hotelliin yöpymään. Evästä oli mukana pähkinäpatukan, puolikkaan pienen pähkinäpussin ja kuivattujen hedelmien verran. Haaveissa oli olla klo 15 herkuttelemassa italialaisella ruoalla jossakin kivassa ravintolassa, ja sen jälkeen kierrellä Trevison kaupunkia.


Mikä kaikki meni (tai meinasi mennä) pieleen:

  • Osa junamatkasta vaati paikkavarauksen tekemisen. Koska paikkakunta oli erittäin pieni, ei asemalla ollut lipunmyyntiä, mistä varauksen olisi voinut tehdä. Ainoa keino oli ladata puhelimeen ÖBB:n (Itävaltalaisen junayhtiön) sovellus, ja varata istumapaikat sieltä. Paitsi että ei onnistu. Luottokortin tietojen syöttämisen jälkeen näyttöön ilmestyy ERROR. Useiden yritysten ja epäonnistumisien jälkeen jouduimme lähtemään junaan ilman varauksia. Edes asemalla olevasta lippuautomaatista ei varausta voinut tehdä. Katastrofin ainekset olivat ilmassa (ja valtaisat sakot kauhukuvissani), mutta konduktöörit pelastivat tilanteen. Selitettyämme varausoperaatiomme vaiheista, he sanoivat kaiken olevan ok, eivätkä edes tarkistaneet lippujamme. 
  • Juna lähti Itävallan puolelta 15 minuuttia myöhässä. Odotimme vesisateessa rautatieasemalla, joka oli remontissa. Pieni kastuminen ei kuitenkaan siinä vaiheessa haitannut. Meinasimme myös hypätä ensimmäistä kertaa reilin aikana väärään junaan. Minä ehdin jo nousta junan askelmat ylös, kun tajusimme junan ehkä olevan väärä. Ehdin onneksi vielä pois.
  • Päästyämme oikeaan junaan matkan kesto tuplaantui kolmesta tunnista kuuteen. Kun matkaa oli jäljellä 120 kilometriä, tuli junaan kuulutus viivästyksestä. Seuraava asema oli kokonaan pois käytöstä määrittelemättömän ajan. Pääsimme lähtemään matkaan noin kahden ja puolen tunnin päästä. Odotus yhdellä asemalla oli siis melkein yhtä pitkä, kuin koko matkan piti olla.
  • Kaikki vähäisistä eväistämme oli syötynä jo puolilta päivin. Vatsani hyvinvoinnille säännöllinen ruokarytmi on äärimmäisen tärkeää. Ja myös reissukaverin hyvinvoinnille. Nälkä alkaa nimittäin kiristämään myös hermojani.
  • Kun vihdoin hyppäsimme junasta pois Trevisossa klo 16, huomasimme, että hellehattuni oli jäänyt junaan. Oma sankarini urhoollisesti juoksi junaan takaisin sitä hakemaan, ja ehti juuri sen lähtöä ennen hypätä pois. Huh, yksi katastrofi vältetty.
  • Seuraava bussi hotellin suuntaan lähti yli tunnin odotuksen jälkeen: klo 17.20. Nälkä kouristeli mahaa ja mieltä. 
  • Vihdoin, puoli kuuden jälkeen, pääsimme perille hotellille. Kun pääsimme neljän tähden huoneeseen sisälle, vastaan tuli erittäin tunkkainen haju. Pää tuli kipeäksi alle viidessä minuutissa. Nice. Tuuletus täysille ja ikkuna auki. Hajuherkän ihmisen unelma.
  • Huoneen koristeina toimivat sääntökyltit. Ihan oikeasti. Totisinta totta olevia sääntöjä on enemmän tässä huoneessa, kuin Suomen perustuslaissa. Tässä niistä muutama: 
- Huoneessa ei saa silittää.
- Huoneessa ei saa käyttää sähkölaitteita, keittiövälineitä tai kaasua.
- Huoneeseen ei saa tuoda ruokaa. Syödä ei saa myöskään hotellin ulkopuolella.
- Meikkejä ei saa pyyhkiä kylpypyyhkeeseen.
- Aamiaisella saa syödä vain buffettiin merkittyjä ruokia. Muista pitää maksaa. Erikseen mainittuna appelisinimehu, joka maksaa 3€.

Tässä sääntölapuista muutama kuvana. Toivottavasti ei enää koskaan tarvitse laittaa blogiin näin esteettisesti etovia kuvia. Ne kertonevat kuitenkin rehellisimmin hotellin luonteesta.


         
Öööh... Olisi mielenkiintoista tietää, ovatko muut törmänneet tällaiseen säännöillä       kyllästettyyn hotelliin? Tämä on viides vierailuni Italiassa, enkä ole koskaan aiemmin täällä (tai muualla Euroopassa) törmännyt moiseen. Säännöt tuntuvat erityisen huvittavalta huoneessa, joka on ränsistynyt kuin mikä. Seinät, lattiat ja huonekalut kaipaisivat kunnostusta ja päivitystä. Ja vielä kerran, haju on mitä luotaantyöntävin.

  • Huone on äärimmäisen ruma. Edellä mainitut kuvat olivat informatiivisia myös siinä suhteessa. Tässä koko huoneen ulkoisen olemuksen tiivistävä kuva:

Hotellin aiheuttaman järkytyksen jälkeen pääsimme vihdoin syömään aitoa italialaista pizzaa (klo 19 jälkeen klo 15 sijasta). Tosin, suurin osa ravintoloista on sunnuntaisin suljettu, joten senkin löytäminen oli kiven alla. Kaupunkiin tutustuminen jäi tältä päivältä kokonaan.

Ei siis niitä hohdokkaimpia päiviä Interrailin aikana. Meitä onkin hemmoteltu tätä ennen varmaan liiaksikin. Kunhan nyt täällä hotellissa ei mitään pieniä kanssaeläjiä ole, niin eiköhän täällä pärjää pari yötä. Huomenna lähdemme päiväreissulle Venetsiaan, ja se saa luvan korvata tämän päivän ärsytykset.

Jospa tämä kaikki huomenna naurattaisi. Nytkin jo vähän onneksi hymyilyttää.

- Ilona


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti