keskiviikko 14. kesäkuuta 2017

Interrail 5 - ''Ja nähnyt Kölnin tuomiokirkon''

Ultra Bran fanille ei ole olemassa toista oikeaa ilmaisua Kölnin tuomiokirkon näkemiselle, kuin lainata Minä suojelen sinua kaikelta-biisiä. Itse asiassa, Kölniin meneminen Interrailillä kiehtoi minua juuri siksi, että kirkko on mainittu laulussa erikseen. Viisaana ihmisenä Anni Sinnemäki ei olisi valinnut sitä kappaleeseen turhaan. Lisäksi, olen lapsesta pitäen laulua kuunnellessani kuvitellut, miltä tuntuisi nähdä Kölnin tuomiokirkko omin silmin.

Junasta ulos astumisen jälkeen ei tarvinnut odotella kauan tämän kuuluisuuden näkemistä. Mitä ihmettä - sen yksi sivuista näkyi aseman aulan ikkunoista! Sepä oli omiaan aiheuttamaan leveän hymyn matkailijan kasvoille. ''Ja nähnyt Kölnin tuomiokirkon..'' alkoi soida päässäni. Hymy leveni entisestään.


Paita: Marimekko, laukku: Marimekko, hame: Bershka.
Menimme katsomaan Kölnin tuomiokirkkoa (saksaksi Kölner Dom)  tarkemmin seuraavana päivänä. Se menee näkemistäni katolisista kirjoista neljän kärkeen. Kerrassaan komea ilmestys! Tämä goottilaisen arkkitehtuurin helmi jättää livenä nähtynä tuskin ketään kylmäksi. Kuvauskohteena kirkko on melko hankala suuren kokonsa vuoksi. Se on edelleen maailman kolmanneksi korkein kirkko 157 metriin kohoavineen torneineen. Kuvaan sai kerralla vain pienen osan muutenkin valtavasta kirkosta. 

Kirkon historia ulottuu pitkälle. Sitä alettiin rakentaa jo 1200-luvulla, ja sitä ennen sen paikalla on ollut suuri kirkko jo 500-luvulta alkaen. Kirkko tuli monien vaiheiden jälkeen valmiiksi 1880-luvulla. Vaikka rakennuksen aikaväli on pitkä, tehtiin julkisivu myöhemmin alkuperäisten piirrosten mukaisesti. Kölnin tuomiokirkko kärsi vaurioita myös toisessa maailmansodassa. Siihen osui useita isoja pommeja, palopommeja sekä ammuksia. Taideaarteet oltiin pelastettu turvaan, mutta osa seinistä tuhoutui. Korjaustöitä on tehty, eikä tavallinen taiteesta kiinnostunut turisti erottanut jäljelle jääneitä vaurioita paljaalla silmällä. 1960-luvulla kirkko nimettiin Unescon maailmanperintökohteeksi.

Kirkko oli näkyvä osa Kölniä. Kirkon tornit tuntuvat symboloivan koko kaupunkia. Kirkko oli kaunis myös sisältä, ja kaikin puolin käymisen arvoinen nähtävyys. Kaupunkia olisi päässyt ihastelemaan myös korkealta kirkon torneista käsin. Valitettavasti jouduin skippaamaan tämän mahdollisuuden, sillä torniin olisi päässyt samankaltaisia  kierreportaita pitkin, kuin Cellessä. Parin päivän takainen kokemus oli vielä liian tuoreena mielessä.


Tästä lähtien aion laulaa ''ja nähnyt Kölnin tuomiokirkon'' kokemuksen syvällä rintaäänellä. Kaikkitietävästi ja arvostavasti.

- Ilona



2 kommenttia:

  1. On hauska seurata matkaasi.Tulin muinoin ensimmäisen kerran legendäärisellä Italia - Expressillä Tukholmasta Köpenhaminan ja Hampurin kautta Heidelbergiin ja neljännellä kerralla jäin. Viettekö suomalaisten pullotetut kyyneleet junalla Bade-Badeniin,jos näillä kulmilla liikutte ja saatatte ehkkä sitä kautta Reinin vartta Roomaan ajella? (Chisu: Baden-Baden)Käyn usein tuttavani luona Baden-Badenissa ja tuon mukanani sieltä nivelkipuja vastaan kanisterin kuumana maasta pulppuavaa terveysvettä , jota saa monesta paikalta keskeltä kaupunkiakin suihkulähteestä.(Mahtaako olla suomalaisten kyyneleetkin seassa?) Pidän Chisun hirtehishuumorista, ja asia on edelleen ajankohtainen. Suomi on näköjään jatkuvasti kriisissä. Chisun "Kriisit" jaksavat myös minua huvittaa ja viihdyttää. Elämästä ei selviä muuten kuin hirtehishuumorilla. Hyvää matkaa! Odotan seuraavaa postausta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Katri! Kiitos kommentistasi, se sai minulle hymyn huulille ja hyvän mielen. :) Meidän matka itse asiassa päättyy lopulta Roomaan, mutta eri reittiä pitkin. Baden-Baden on ollut meillä kyllä puheissa, mutta tällä kertaa pullotetut kyyneleet jäävät harmi kyllä viemättä. Jospa muut suomalaiset ovat hoitaneet sen meidän puolesta. ;) Ihanaa kesää sinulle! Ps. Täällä on toinen, joka peukuttaa Chisun sanoituksia!

      Poista