tiistai 27. joulukuuta 2016

Joulupyhien viettoa x 8

Joulupyhät ovat ihanimmat päivät vuodessa. Tällaiselle rauhaa rakastavalle kaunosielulle ja esteetikolle joulu tuoksuineen, valoineen, makuineen, koristeineen ja äänimaisemineen ovat kuin terapiaa. Tänä vuonna joulupyhistä nautiskelua on kuitenkin rajoittanut joulupäivänä iskenyt flunssa. Aaton sain onneksi olla täysin terveenä, jolloin sain nauttia päivästä täysin siemauksin. Muuten olen koittanut imeä itseeni joulun tunnelmaa sohvan pohjalta käsin. Joulupäivä ja tapaninpäivä eivät ole siis minulla olleet järin aktiivisia. Jotakin pientä siinä sohvalla makoillessa on kuitenkin jaksanut tehdä.

Tähän kirjoitukseen listaan asioita, joita joulupyhien vietto minulla sisälsi. Olisin halunnut viettää enemmän aikaa ulkona, mutta näin kipeänä se ei ole ollut mahdollista. Nytkin kauniit talvimaisemat houkuttelevat kutsuvasti minua ikkunasta, mutta ei auta kuin potea flunssa pois sisällä. Listassa on siis asioita, jotka on ollut mahdollista toteuttaa myös puolikuntoisena.
  • Ruoasta nautiskeleminen. Nautin todella joulupöydän antimista, ja onneksi ruokaa olikin niin runsaasti, että olemme syöneet koko joulupyhien ajan saman menun.  Vaikka olen ollut kipeänä, on ruoka silti maistunut. Alitajunta varmaan herättää sairaankin nautiskelijan ruokahalun, kun näitä herkkuja on vain kerran vuodessa tarjolla. :D Makeaa on tullut syötyä tänä jouluna yllättävän vähän. Johtunee siitä, että suolaisia herkkuja on ollut tarjolla, ja ne ovat jotenkin kummasti vedonneet tämän sokerihiiren makunystyröihin viime päivinä. Yhtenä esimerkkinä nämä maailman parhaalta maistuvat juustot, joita on iltaisin maisteltu punaviinilasillisen kera. Ah! <3

  •  Joulun visuaalisen ilmeen ihastelu. Lappilaisena minulle olennainen osa joulua on ikkunasta avautuva luminen maisema. Talojen pihat on koristettu (enemmän ja vähemmän tyylikkäillä) jouluvaloilla. Sisällä kotona on laitettu joulua kynttilöillä, jouluisilla tekstiileillä ja valoilla. Tällä en tarkoita överiä Amerikka-henkistä välkkyvaloilla ja krääsällä koristelua, vaan tyylikästä joulutunnelman luomista pienillä jutuilla, kuten joulunpunaisella Marimekon liinalla ja sisustustyynyillä. Omaan kotiini en joulukuusta hommanut, sillä tiesin viettäväni joulupyhät perheeni luona. Täällä kuusi on aito ja ihana, ja se on tietenkin yhdessä koristeltu aattoa edeltävänä iltana. 


  •  Jouluohjelmien töllöttäminen. Mitä olisikaan jouluaatto ilman Lumiukkoa? Olen suorastaan fanaattinen Lumiukon suhteen. Olen maalaillut mielessäni kauhukuvia siitä, miten kamalaa olisi jos Yle lopettaisikin sen näyttämisen jouluaattona samaan aikaan. Tähän kauhuskenaarioon olen varautunut; avaamaton DVD on ollut laatikossa jo pari vuotta. Lumiukko on siis minulle joulun ainoa pakollinen katseltava, mutta onhan se kiva katsella muitakin nostalgisia elokuvia tai ohjelmia televisiosta. Varsinkin, kun on sairaana, eikä oikein jaksa muutakaan. Haasteen tosin asettaa se, että kesken katselun nukahtaa helposti. Jäi oikein harmittamaan, kun E.T.:n loppuratkaisu (lue: tunti elokuvan lopusta) jäi näkemättä. Jouluisia konsertteja olisin kaipaillut tälle vuodelle enemmän. Livenä kävin ennen joulua kuuntelemassa toki pari konserttia, mutta näin joulupyhät viltin alla viettävälle olisi ollut kiva nähdä laadukkaita konserttitaltiointeja televisiosta.
  •    Lahjoista nautiskelu. Joulupäivänä ja tapaninpäivänä on ihana fiilistellä joululahjoja. Niin itse saatuja, kuin toisille annettuja. Ei voi kuin ihmetellä, miten hyvin läheiseni tuntevat minun maun. Sain niin ihania lahjoja, että ihan mykistyttää. Puin heti joulupäivänä päälleni vanhemmiltani saadun, ihanan kirjoneulemekon. Tätä pitää käyttää nyt ahkerasti, kun sen sesonki on! Tykästyin heti niin paljon tähän lämmittävään ja söpöön mekkoon, että päätin laittaa sen loman jälkeen ekana työpäivänä päälle. Ihan vain muistuttamaan vielä joulusta. <3



  • Rentoa yhdessäoloa. Ruokapöydässä istumista pitkän kaavan mukaan, lautapelien pelaamista, tarinointia kaiken maailman asioista. Sellaista laatuaikaa perheen kanssa, johon ei arjen kiireiden keskellä aina jää aikaa, vaikka haluaisikin.
  • Joulumusiikkia kuunnellen ja itse musisoiden. Olen todellinen joulumusiikin fani. Samat rakkaimmat joululaulut jaksavat ilahduttaa vuodesta toiseen. Kestosuosikkien rinnalle löytyy yleensä joka vuosi myös jokin uusi ihana tuttavuus. Joulumusiikin kuunteleminen on minulle osa jouluun valmistautumista, ja iso osa joulua. Jouluradio on ihana keksintö, mutta jouluiskelmien kuunteleminen saa minut voimaan pahoin. Siispä luotan omaan levyvalikoimaan sekä Spotifyhin. Ei ole juuri hetkeä jouluaattona, ettei joulumusiikki soisi. Lisäksi, olennaisena osana jouluaattoa on meillä myös joululaulujen soittaminen ja laulaminen. Perheessämme on laulettu ja soitettu joululauluja itse niin kauan, kuin muistan. Rakkaimpieni joukosta löytyy musiikki-ihmisiä niin harrastajina kuin ammattilaisenakin. Se tarkoittaa  jouluisin yhteismusisioimista, mikä on ihanaa! Harmillisesti itse pystyin osallistumaan tähän riemuun vain aattona, sen jälkeen kurkku on ollut niin kipeä, että pystyn laulamaan vain haaveissani.
  • Kirjojen lukeminen. On ihan parasta uppoutua ajan kanssa kirjallisuuden maailmaan. Minulle on ihanne lukea yhdellä lukukirjalla vähintään 50 sivua. Riippuen tietenkin luettavan tekstin haasteellisuudesta. Liian pätkittäiset lukukerrat saman kirjan parissa häiritsevät juoneen ja tunnelmaan keskittymistä, joten lomalla haluan paneutua ajan kanssa lukemiseen. Nyt siihen on mahdollisuus.
  •  Puuhastelut, joihin ei arkena meinaa löytyä aikaa. Hankin itse itselleni aattoa edeltävänä päivänä  joululahjan. Kävin ostamassa lankakaupasta sukkalangat ja ihanat, koivusta tehdyt puikot. Päätin käyttää lomapäiviä asioihin, joiden tekemisestä olen haaveillut, mutta joihin aika ja paukut eivät arkena riitä. Vaikka olen ollut kipeänä, on onneksi ollut myös virkeämpiä hetkiä, jolloin olen päässyt aloittamaan sukkien neulomisen. Niin ihanaa puuhaa silloin, kun on aikaa. <3 

Tässä oli otteita minun joulupyhien vietosta. Ajaton fiilis ja rauhallisuus ovat olleet avainasemassa viime päivinä. Tällaiseen tunnelmaan pitäisi päästä paljon useammin, kuin kerran vuodessa! <3

- Ilona

2 kommenttia:

  1. Sinun joulu kuulosti yhtä hyvältä kuin omanikin :) Tosiaankin: Mitä jouluaatto olisi ilman Lumiukkoa? Ei mitään! Omaankin jouluun kuului lukemista, herkkuja ja olemista. Siitähän se paras joulu syntyykin. Eikä enää vuottakaan, niin pääsee taas nauttimaan joulunpyhistä ;) Hyvää uuden vuoden odotusta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kivasta kommentista! :) Lumiukko on kyllä niin juurtunut monen suomalaisen jouluperinteeksi. Hauska kuulla, että se on jollekin muulle yhtä tärkeä. Aivan totta, alle vuosi seuraavaan jouluun! Sitä odotellessa... Hyvää uuden vuoden odotusta myös sinulle! :)

      Poista