sunnuntai 27. marraskuuta 2016

Rooma - osa 7 - Unelmista totta: Pyhän Teresan hurmio

Se oli jotakin ainutkertaista. Sisälleni laskeutui rauha. Katseeni lepäsi mestariteoksessa, jonka näkemistä olin odottanut lähes 10 vuotta. Seistessäni Pyhän Teresan hurmion edessä ympäröivän hiljaisuuden vallitessa, koin sen parhaan, mitä taide voi ihmiselle antaa. Tunsin yhtä aikaa suurta iloa ja liikutusta. Olen usein liikuttunut muiden taiteenlajien äärellä (esimerkiksi musiikkia kuunnellessa tai kirjaa lukiessa), mutta nyt tämä veistos aiheutti minussa ensimmäistä kertaa sellaisen reaktion kuvataiteen äärellä. Se oli unohtumaton hetki.


Olen jo lukiossa käymästäni taidehistorian kurssista lähtien fanittanut ihan täysillä Berninin taidetta. Tein silloin hänen taiteestaan esitelmänkin. :D Erityisesti Pyhän Teresan hurmio on kiehtonut minua, kaikkien muiden upeiden teosten ohella. Tämä veistos on aina kuitenkin ollut mielessäni ykkönen. Päätin jo lukion taidehistorian kurssin aikana, että tämän veistoksen haluan päästä joskus näkemään.  Oli siis itsestäänselvyys, että sitä mennään Roomassa katsomaan.

Kysyimme hotellista reittiohjeita Santa Maria della Vittorian barokkikirkkoon, jossa Pyhän Teresan hurmio sijaitsee. Hotellin työntekijä näytti yllättyneeltä, ja sanoi vain harvan tietävän sen kirkon olemassaolosta. Olin ihan kummissani, sillä itselleni se oli yksi tärkeimmistä nähtävyyksistä! Saimme tietää, että kirkko sijaitsee ihan Hotel Miamin läheisyydessä. Olimme kävellen muutamassa minuutissa perillä.

Oli ihana astua kaupungin vilinästä sisälle kirkkoon, jossa oli täysi rauha ja hiljaisuus. Kuuluisimpien ja suosituimpien kirkkojen ollessa täpötäysiä turisteista, oli tässä kirkossa meidän lisäksi vain muutama ihminen. Minulle oli tärkeää saada kokea pitkään odottamani hetki hiljaisuuden vallitessa. Paikka tuntui oikeasti kirkolta, eikä turistikohteelta, kuten moni muu kirkko.

Pyhän Teresan Hurmion näkeminen oli minulle se kohokohta, mutta kirkko oli muutenkin upea. Se oli ihanalla tavalla pieni verrattuna moneen koollaan mahtailevaan kirkkoon. Ihastelin kirkon yksityiskohtia kaikessa rauhassa, välillä kirkon penkillä istuen ja välillä lähietäisyydeltä tarkastellen. Santa Maria della Vittoria on ehdottomasti suosikkikirkkoni. <3






Äiti sanoi, että olin Pyhän Teresan hurmion äärellä kuin pikkulapsi, joka näkee jotakin ihmeellistä. Niin varmasti olinkin! :D Yhtä haltioitunut, kuin lapsi joulupukin nähdessään. Useamman Berninin taideteoksen Roomassa nähneenä en yhtään ihmettele, että häntä pidetään barokin kuvanveistotyylin luojana, ja merkittävimpänä tyylilajin edustajana.

Kirkon sakastissa oli kirkon pappi myymässä kortteja. Se oli jotenkin söpöä. Siellä hän istuskeli ja rauhallisesti tervehti pöydän takaa, ja kortteja sai katsella kaikessa rauhassa.

Jos kaipaat Roomassa hetkeä rauhallisessa, kauniissa ja upeaa taidetta sisältävässä ympäristössä, suosittelen lämpimästi vierailemaan Santa Maria della Vittoriassa. <3

- Ilona


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti