sunnuntai 30. lokakuuta 2016

Rooma - osa 2 - Rakkaus italialaiseen ruokaan + ravintolavinkit

Roomassa nautiskelemani paikallinen ruoka oli kertakaikkiaan loistavaa. Yhtäkään huonoa ravintolakokemusta ei muutaman päivän reissuun mahtunut. Kansallinen ruoan kunnioitus ja arvostus näkyi ravintoloiden tyylistä laittaa ruokaa. Laadukasta, viimeisteltyä ja herkullista. Eineksistä, ulkomaisista pakasteista tai säilykkeistä ei ollut tietoakaan (toisin kuin monessa suomalaisessa ravintolaksi itseään kutsuvassa paikassa). Itse asiassa yhden ravintolan listassa oli merkittynä yksi raaka-aine, joka heille tuli pakasteena. Niin harvinaista ei-tuoreiden tuotteiden käyttö siellä on. JES, MAHTAVAA!

Halusin syödä lyhyen reissun ajan mahdollisimman italialaista ruokaa. Siis erilaisia pastoja ja pizzaa. Pizza kun on italiassa jotakin ihan muuta, mihin me suomalaiset miellämme pizzaksi. Oikein harmittaa se, miten Suomessa pizzasta on tullut ruokien säilykekuningas. Oikeassa pizzassa kun kaikki raaka-aineet ovat tuoreita ja freesejä. 

Pasta taas on ihan oma lukunsa. Se taidettiin tehdä kaikissa ravintoloissa alusta pitäen itse, sillä samanlaista makua ja koostumusta ei kuivatavarasta saa. Pasta-annos voi kuulostaa tylsältä, mutta sitä se ei todellakaan ollut. Kun jokainen suupala saa hymisemään maun ja koostumuksen tuomasta mielihyvästä, ei annosta voi kuvailla tylsäksi. 

Risottoa ei minun pettymykseksi ollut oikein minkään ravintolan listalla. Risotto taitaa siis olla kotoisin joltakin toiselta Italian alueelta. Täytyy siis lähteä makumatkalle täydellistä risottoa etsimään joskus toiste. Nyt sain kuitenkin kokea monta täydellistä pasta- ja pizzaelämystä.

Italiassa herkutteluun kuuluu ehdottomasti myös gelato. Se on niin paljon parempaa, kuin kermajäätelö. Parasta gelatoa saa gelaterioista, joissa makuvalikoimat ovat yleensä laajat. Gelaton voi ottaa mukaan ja herkutella katsellen katujen varsilla olevia nähtävyyksiä. Tällä reissulla parhaat maistamani maut olivat Kinder Bueno ja creme caramel. Oli ne marjaisatkin hyviä, mutta nämä veivät voiton!

Ravintolassa syöminen tavallisissa paikoissa oli melko edullista. Missään luksusravintoloissa emme käyneet, joten niiden hintatasosta en osaa sanoa. Söimme joka päivä herkullisen annoksen (yleensä sitä pastaa tai pizzaa) hintaan 10-13€ per annos. Hinnat oikeasti hyvään ruokaan eivät siis päätä huimaa!

Iltaisin kysyimme hotellin respasta vinkkejä lähellä oleviin ravintoloihin. Yksi ravintoloista oli niin hyvä, että siellä oli pakko käydä toisenkin kerran. Kun päivisin kiertelimme ympäri Roomaa erilaisissa kulttuurikohteissa, söimme ravintoloissa ilman kenenkään suosituksia. Astuimme vaan sisälle mukavan näköiseen paikkaan. Hämmästyttävää tässä on se, että kaikki ravintolat (niin suositellut kuin sattumanvaraiset) olivat laadultaan tasaisia. Oli mahtavaa olla pettymättä yhteenkään annokseen! 

Minulla on siis melko vahva luotto siihen, että Roomassa matkailevat löytävät itse hyviä ravintoloita. Hyväksi havaittujen ravintoloiden vinkkejä ei voi kuitenkaan olla koskaan liikaa, joten esittelen teille muutaman ravintolan ruoka-annoksineen. 


Berzitello
Via delle Quattro Fontane 32b | Via Nazionale

Yövyimme Roomassa Via Nazionalella sijaitsevassa Hotel Miamissa. Saimme hotellin työntekijältä vinkin käydä tässä lähellä sijaitsevassa ravintolassa. Hotellilta ravintolaan oli valehtelematta matkaa alle 100 m. 

Ilman varausta syömään pääsi odotustilamaiseen huoneeseen. Pöydän varanneet pääsivät salin puolelle. 

Ruoka Berzitellossa oli yksinkertaisesti loistavaa. Söimme molemmat suussasulavaa pastaa sienillä. Paikallinen punaviini kruunasi maun. Yksinkertaista, mutta maailman herkullisinta.  Annos näyttää tavalliselta, mikä hämää - maku on hekumallisen hyvä. Asiat olivat kotoisasti vähän mummomaiset. 

Viini on muuten tapana tuoda pienessä kannussa. Pikkuinen viinikannu on jotenkin söpön näköinen!




Italiassa oli ihan pakko syödä kerran myös tiramisua. Berzitellossa se oli saanut hauskan ulkonäön. Minulla tuli mieleen ihan tiramisu-hodari! En ole kahvin ystävä, mutta hyvältähän se maistui silti. (Kermavaahtoa oli siis tarpeeksi peittämässä minulle epämieluisaa kahvin makua.)

Berzitellon ruoka oli niin hyvää, että suuntasimme sinne myös seuraavana iltana kokeilemaan paikan pizzoja. Valitsin pizzan, jossa oli pepperonia, oliiveja, tuoreita herkkusieniä ja grillattuja kasviksia. Ja tietysti mozzarellaa. Siinä vasta pizza minun makuuni! Todella maukas ja raikas yhdistelmä!



Huvittaa nämä yritykset saada itsestä ja ruoka-annoksesta onnistunut kuva. Meikkaamisesta ja hiusten laittamisesta on illalla jo reilusti yli kaksitoista tuntia, päivä viipotettu menemään pää kolmantena jalkana paikasta toiseen, ja mahtavat silmäpussit yöllä hotellihuoneeseen saakka kuuluvista liikenteen äänistä johtuen. Plus kaamea nälkä ennen syömistä. Pieni yritys hymystä kuitenkin löytyy!

Via Nazionalen läheisyydessä kulkeville suosittelen tätä ravintolaa lämpimästi! Loistavaa italialaista ruokaa sopuhinnoin! Tunnelma on mukava, vaikka ilman pöytävarausta joutuukin istumaan vähän huonommassa huoneessa.


L'Antica Fraschetta
Via Venezia 17

Löysimme tämän kotoisan ravintolan itse hotellimme läheisyydestä. Ravintola sijaitsee Via Nazionaleen nähden yhdellä poikkikadulla nimeltään Via Venezia. Tähänkin ravintolaan oli hotelliltamme noin minuutin kahden kävelymatka.

Ravintolassa näkyi olevan paljon paikallisia syömässä illallista. Tunnelma oli kotoisa. 

Alkuun tilasimme mozzarella ja parmankinkkua. Oli pakko syödä kerran jotakin niin italialaista. Pääruokana söin herkullista pinaatti-riccottajuusto pastaa. Jälleen kerran täydellinen pasta-annos. Pastan rakenne oli ihanan pehmeä ja miellyttävä, ja maku ihana! Voisin elää tällaisilla pastalla! 





Al Vantaggio
Via Del Vantaggio N 35

Jos olet Roomassa kenties shoppailemassa Via Corsolla, tiedän hyvän paikan lounastaa. Al Vantaggiosta sai laadukasta ja tosi hyvää ruokaa, ystävällistä palvelua sekä kätevän sijainnin edulliseen hintaan. 

Valitsin annokseksi kotitekoisia ravioleja pinaattitäytteellä. (Ruokavalinnoista ehkä näkee, että rakastan pinaattia. :D) Raviolit tarjoiltiin tomaattikastikkeessa. Kokonaisuus oli niin hyvä, etten olisi muuttanut siitä mitään. 




Ristorante Borgo Nuovo
Borgo Pio 104

Nyt on esittää vahva ravintolasuositus Pietarinkirkon ja Vatikaanin läheisyydessä liikkuville. Borgo Nuovo oli siisti, erittäin ystävällinen ja maukas paikka. Tilasimme molemmat lasagnea. Jälleen kerran pasta oli tehty alusta saakka itse, kuten jokaisessa ravintolassa tuntuu olevan tapana. NIIN paljon parempaa kuin se, mihin on tottunut. Lasagne oli äitini mielestä parasta hänen koskaan syömäänsä. Minulle tämä lasagne ylsi kakkoseksi - Venetsiassa sain muutama vuosi sitten vielä parempaa. ;)




Käsiä hieroskeleva asento ja onnellinen hymy kasvoilla tällä lasagnen rakastajalla! Eikä turhaan, sillä lasagne oli ihan huippua.


Ristorante Zeus
Via Nazionale 251

Hotellin henkilökunta suositteli meille samalla kadulla olevaa Ristorante Zeusta. Söimme siellä todella hyvät pizzat. 

Minulla on perinne ottaa italiassa aina ainakin kerran pizza näillä samoilla täytteillä. Siihen kuuluvat parmankinkku, oliivit, tuoreet herkkusienet ja artisokka. Artisokka voi kuulostaa suomalaisen korvaan oudolta, mutta italiassa se  tuntuu olevan varsin tavallinen täyte pizzassa. Joku siinä toimii ihan älyttömän hyvin! Nam!




Maailman kalleimmat kahvit

Vatikaanin museoista ulos tullessamme bongasimme kadun toisella puolella kivan näköisen kahvilan. Päätimme mennä kahville fiilistelemään kaikkea juuri näkemäämme. Arvelimme sijaintinsa vuoksi paikan olevan hiukan tavallista tyyriimpi, mutta kerrankos sitä Vatikaanissa ollaan!

Tilasimme kaksi kakkupalaa, kahvin ja veden. Kakku oli ihan hyvää, mikäpä kakku ei olisi. Kun tarjoilija toi laskun, purskahdimme nauruun. Lysti maksoi 38€. Kolmekymmentäkahdeksan euroa kakkukahveista. Ei edes kerrankos sitä Vatikaanissa -meiningillä ihan sellaista hintaa odottanut. Oli huvittavaa maksaa kahden hengen kahveista enemmän, kuin kahden hengen illallisesta samalla reissulla. En siis ottanut kahvilan nimeä ylös. Suosittelen etsimään Vatikaanin läheisyydessä kahvipaikan hieman kauempaa, kuin parhailta paikoilta! :D






Yleisesti voisi sanoa Rooman ravintoloiden tason olevan hyvä. Ruokaan sai jokaisella aterialla olla tyytyväinen. Suomessa näitä alusta pitäen itse tehtyjä, rakkaudella valmistettuja aterioita tulee ikävä. Pitäisi varmaan alkaa itse opetella tekemään pasta oikeaoppisesti alusta pitäen itse.

Italialainen ruoka on herkullista ja inspiroivaa. Voi, kun samanlainen ruoan ja yhteisen ruokahetken kunnioittaminen rantautuisi myös Suomeen. 

Mie <3 italialainen ruoka!

- Ilona

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti