tiistai 25. lokakuuta 2016

Rooma - osa 1 - Fiilikset reissusta

Oi Rooma! Mitä sykähdyttäviä ja mykistäviä taide-elämyksiä tarjositkaan! Miten makunystyröitä hemmottelevaa ruokaa loihditkaan! Miten parinkymmenen asteen lämpötilasi hellikään Lapissa hytissyttä ihoani! Kuinka ihanasti saitkaan minut unohtamaan kaikki arjen askareeni astellessani kartta kädessä kapeita, mutta vilkkaita katujasi pitkin. Oi Rooma, kunpa olisin saanut jäädä luoksesi!

Neljä yötä ja kolme kokonaista päivää Roomassa oli täydellinen tapa irrottautua hetkeksi syksyn kiireistä. Päivät olivat yllättävän hektisiä yrittäessämme ehtiä nähdä mahdollisimman paljon paikallisia kulttuuriaarteita. Rooman sokkeloisilla kaduilla suunnistaessa kera epäselvän kartan ei eksymiseltä voi välttyä. Toisaalta, osa kaupungin viehätystä onkin olla välillä vähän eksyksissä. Eksyneenä voi nimittäin löytää vaikka mitä hienoja nähtävyyksiä, jotka eivät vain satu olemaan niitä suosituimpia. Rooma kun on TÄYNNÄ  upeaa taidetta ja arkkitehtuuria. Esimerkkinä tästä on tavallisella kadulla ulkoa päin ihan normaalin näköinen rakennus, joka paljastuu rististä kirkoksi. Rakennusta ei ole mainittu edes kartassa. Kun ovista astuu sisään, päätyykin lumoavaan ja runsautta pursuavaan, kullanhohtoiseen tilaan, joka on täynnä maalauksia, veistoksia ja kaikkea siltä väliltä. Tällaisten löytöjen takia ei haittaa olla välillä hieman eksyksissä Roomassa.

Päällimmäinen fiilis matkasta on kiitollisuus siitä, että sai omin silmin nähdä sen kaiken. Monta taideunelmaani toteutui yhden reissun aikana. Olen kiitollinen siitä, että sain viettää monta päivää korvaamattoman ihanaa laatuaikaa äitini kanssa. Olen myös kiitollinen siitä, että saimme matkata turvallisesti. 

Roomassa turvallisuus ei tuntunutkaan itsestäänselvyydeltä. Lähes jokaisella kadulla näkyi raskaasti aseistettuja sotilaita vartioimassa. Myös poliiseja oli katukuvassa runsaasti. Kuuluisimpiin nähtävyyksiin päästäkseen piti käydä samanlaisessa turvatarkastuksessa, kuin lentokentillä käydään. Laukku hihnalle ja itse tunnistimen läpi. On hyvä, että tässä maailman tilanteessa turvallisuuteen kiinnitetään huomiota. Silti se myös jollakin tavalla suretti - sotilaiden läsnäolo ja turvatoimet ovat tarpeellisia jo Euroopassa asti nykyään. Tähänkö koko Eurooppa joutuu terroritekojen- ja uhan takia menemään? Toisaalta itsekin terrori-iskuja pelätessäni sotilaiden läsnäolo ja tarkat turvatarkastukset loivat tunteen siitä, että uhka on huomioitu ja ihmisten turvallisuudesta yritetään huolehtia. 

Kunhan arjen alkamisen kiireiltäni ehdin, kerron enemmän Roomasta nähtävyyksineen ja ruokineen. Kerrottavaa nimittäin riittää - Rooma teki minuun lähtemättömän vaikutuksen. <3

- Ilona




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti