maanantai 25. heinäkuuta 2016

Portugali - osa 1 - TAP Portugal ja Lissabonista Sintraan

Tukholman matkan jälkeen en palannut heti pohjoiseen, vaan suuntasin elämäni ensimmäistä kertaa Portugaliin. Matkaan lähdin komeamman puoliskoni kanssa. Aloimme suunnitella matkaa jo hyvissä ajoin talvella, sillä haaveilimme etelän lämpöön pääsemisestä. Portugali oli meitä molempia kiinnostava kohde, sillä kumpikaan meistä ei ollut käynyt siellä aikaisemmin. Erityisesti Lissabonin läheisyydessä olevat nähtävyydet ja kuvissa näkyvät kauniit maisemat houkuttivat. Valitsimme matkakohteeksemme Lissabonin läheisyydessä sijaitsevan Sintran, jota kuvailtiin satumaiseksi palatsien kaupungiksi.

Matkan suunnittelu alkoi lentojen etsimisestä. Helsingistä Portugaliin oli yllättävän suppea valikoima lentoja. Suuri osa niistä kesti pitkään välilaskun takia ja maksoi maltaita. Päädyimme ottamaan parhaalta tuntuvan vaihtoehdon; TAP Portugalin suoran lennon, joka lähtee aamuyöllä Helsingistä ja takaisin tultaessa myöhään illalla Portugalista. Kahden tunnin aikaeron takia noina kahtena yönä ei juuri ehtisi nukkua, mutta ajattelimme kahtena aikuisena ihmisenä selviävämme hankalista aikatauluista. Lennot maksoivat n. 350€ henkilöltä Helsingistä Lissaboniin ja Lissabonista Helsinkiin.

Nyt on ihan pakko antaa TAP Portugalille täydet pisteet lentoyhtiönä. Lennot olivat ajallaan, asiat sujuivat mallikkaasti ja palvelu oli ensiluokkaista. Molemmille lennoille kuului yksi lämmin ateria (ensimmäisellä lennolla aamiainen, toisella illallinen), ja juotavaa sai ilmaiseksi pitkin lentoja. Ruoka oli lentokoneateriaksi aivan hyvää. Vatsansa sai täyteen, sillä ateriassa riitti valikoimaa erilaisista ruokalajeista. Jokaista sorttia oli vähän, mutta riittävästi. Juomatarjoiluihin kuuluivat vesi, mehut, limsat, tee, kahvi, ja illallisaikaan viini. Kannatti herätä kesken nuokkumisen syömään! 

Uskaltaisin suositella TAP Portugalia Lissaboniin matkustaville. Linjat näyttävät kulkevan suorina lentoina Helsingistä Lissaboniin säännöllisesti - joskin usein yöaikaan. Suoralla lennolla kuitenkin selviää matkasta hieman yli neljässä tunnissa, mikä on mielestäni parempi vaihtoehto välilaskuille, vaikka lento olisikin yöllä.

Olimme pätkittäin nukutun lennon jälkeen Lissabonissa varhain aamulla. Seuraavana etappinamme oli löytää Sintraan menevä juna. Kysyimme apua kulkemisen suunnitteluun lentokentän infosta. Meille kerrottiin, että Sintra olisi yhden metromatkan ja yhden junamatkan päässä. Suuntasimme siis lentokentän yhteydessä olevalle metroasemalle. Metromatkan jälkeen meitä odotti ikävä yllätys. Junamme ei lähtisikään kyseiseltä asemalta, sillä juuri sen junayhtiön lipunmyynti ei sillä hetkellä ollut käytössä (?!). Ei auttanut muu, kuin lähteä kävelemään lukuisten matkalaukkujen kanssa nousevia ja laskevia mukulakivikatuja auringon porottaessa niskaan. Itselläni laukkujen raahaaminen ja kartan kanssa suunnistaminen vieraassa kaupungissa unettoman yön jälkeen meni hieman tunteisiin. Onneksi kärsivällinen ja aina yhtä tsemppaava matkakumppanini piti homman kasassa.

Monen ylämäen, lepotauon ja kärsimättömän tuhahduksen jälkeen löysimme oikean aseman. Jonot sekä lipunmyyntiin että lippuautomaateille olivat todella pitkät, mutta onneksi palvelu pelasi nopeasti. Saimme pari euroa maksavat junalippumme pian, ja pääsimme puolessa tunnissa Sintraan.

Sintran pienestä asemarakennuksesta löytyi turisteille tarkoitettu info, josta sai apua ja karttoja. Sieltä pystyi ostamaan myös lippuja paikallisiin nähtävyyksiin, mikä helpottaa yhden päivän matkalaisten reissaamista. 

Lähdimme suuntaamaan kartan avulla kohti majapaikkaamme, Villa dos Poetas Guest House Sintraa. Taisimme näyttää laukkuinemme ja karttoinemme hieman eksyneiltä, sillä melkein heti paikallinen vanhempi herra tuli kysymään, tarvitsemmeko apua. Epäluuloisina kieltäydyimme kohteliaasti, sillä moinen ystävällisyys epäilytti - mitä hän mahtaa haluta avusta itselleen. Hän kuitenkin välttämättä halusi näyttää kartasta, mihin suuntaan meidän tulisi mennä. Varmistaakseen perille pääsemisen hän saattoi meitä yhden korttelin verran tielle, jolla majatalomme tulisi sijaitsemaan. Häkeltyneinä kiittelimme häntä avusta, ja hän jatkoi matkaansa hymyillen. Tämä ensikohtaaminen paikallisen kanssa ei antanut paikallisesta väestöstä väärää kuvaa. En ole koskaan kokenut samanlaista vilpitöntä ystävällisyyttä tuntemattomilta. Samanlainen ystävällisyys toistui matkan aikana useita kertoja. Mainittakoon vielä, että ystävällisyyteen ei ollut sekoittunut tippaakaan lipevyyttä. Portugalilaisten olemuksessa tuntui olevan jotakin suomalaiselle tuttua, mutta ystävällisempänä versiona.

Pitkältä tuntuneen matkustamisen jälkeen saavuimme ihanaan majataloon, jossa meidät otettiin ystävällisesti vastaan. Kun pääsimme huoneeseemme, alkoi uni maittaa keskellä päivää saman tien.

Kun heräsimme illalla, lähdimme tutkimaan lähiympäristöämme. Ei tarvinnut kauas kävellä nähdäkseen, että näkymät ovat henkeäsalpaavan upeat. Kuin sadusta. Aurinko oli juuri laskemassa. Katselin maisemaa. Hymyilin.  Tunsin itseni onnelliseksi.






- Ilona

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti